Lavaminää metsästämässä

Home / Yleinen / Lavaminää metsästämässä

 

Artistiedustuskuvien tekeminen sisältää monenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita. Itse kuvien ottaminen on vain osa kokonaisuutta, jota on alustettu tyyli-ideoinnilla ja lopun hioo esimerkiksi levynkannen tai julisteen suunnitelija.

Viime vuonna minulla oli vihdoinkin tilaisuus kuvata Jonna Pirttijoki-Helasta erilaisiin edustuskuvatarpeisiin. Jonnan instrumentteja ovat harmonikka ja bandoneon ja nuori nainen itse on muillekin kokkolalaisille tuttu vuosien takaa. Olemme viettäneet lukemattomia hetkiä Guardia Nueva -orkesterin kanssa keikkabussissa, nauraneet hillittömästi ja ottaneet hauskoja making of -kuvia hiusten ja asujen viimeistelystä orkesterin pukuhuoneissa, jopa saunassa, eri puolilla Suomea. Totaalisena kääntöpuolena näille tietysti ne orkesterin ohjelmistoon kuuluvat Jonnan intensiiviset ja draamantäyteiset sooloesitykset. Bändärikuvaajana olinkin konserteissa aina kuvauskyvyttömästi kyynelissä, kun ohjelmistoon kuului suosikkikappaleeni Alfonsina ja meri Jonnan tulkitsemana.

Jonnalta kokoelmista puuttui studiokuvia, joiden teemana olisivat selkeys, rauha ja kaunis filmitähtivalaisu erilaisine tunnelmineen. Jonna tunnetaan iloisena ja värikkäänä persoonana ja hänet haluttaisiin nähdä sellaisena myös valokuvissa. Hänen lavaminänsä, se miltä hän haluaa lavalla näyttää, on kuitenkin lähes poikkeuksetta kohtalokas ja dramaattinen.

Tämä tunneskaala tallentui näin hyvin intuitiooni ja sai meidät tekemään myös tunteikkaita ja veistoksellisia kuvia, pieniä kevennyksiä unohtamatta. Aina on tärkeätä huomata, että yksi kuva ei ole kaikkea vaan eri variaatioilla tunnelmat vaihtuvat ja kertovat erilaista tarinaa. Meidän molempien suosikki oli haikea muotokuva sisäänpäinkääntyneestä selkänsä katsojalle kääntäneestä artistista. Alla muutamia kuvia iltasessiomme sadosta.

 

Pieni youtube-pätkä Jonnasta aivan toisenlaisissa tunnelmissa:

 

  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *